Trampoliinilla hyppiminen edistää terveyttäsi

Trampoliini ja fitness

Trampoliini on itse asiassa hyvin aliarvostettu esine. Trampoliinia pidetään lasten leluna, vaikka se tosiasiassa on mitä parhain kuntoiluväline myös täysi-ikäisille. Trampoliinilla hyppimisellä on useita myönteisiä terveysvaikutuksia, joten se sopii lähestulkoon kaikenikäisille ja kaikenkokoisille. Jos tieto kaikista trampoliinin terveysvaikutuksista leviäisi, ilmestyisi trampoliini varmasti yhä useampaan suomalaispihaan. Jo nyt tuntuu, että trampoliinin pystytys kuluu erottamattomana osana kevääseen: samaan tahtiin leskenlehtien ja sinivuokkojen kanssa ilmestyvät myös nuo hökötykset yhä useamman omakotitalon ja rivitalon pihaan. Mikäs siinä, sillä kymmenen minuuttia haaraperushyppyjä trampoliinilla saattaa vastata 30 minuutin juoksulenkkiä!

Sopiva kokovartaloharjoitus saavutetaan esimerkiksi hyppimällä ensin muutama perushyppy, sitten tekemällä vartalonkiertohyppyjä, mitkä vahvistaa kehon ”korsettilihaksia” ja sen lisäksi aktivoivat ruoansulatusta auttaen mahdollisiin vatsavaivoihin. Tämän jälkeen voisi vaikka juosta polvennostojuoksua ja sitten lankuttaa hetki trampoliinin päällä.

Mihin  kaikkeen trampoliini vaikuttaa?

Osa trampoliinin viehätyksestä on siinä, että trampoliinilla pomppiminen on hauskaa. Juoksulenkillä tulee joskus ravattua veren maku suussa, ja kuntosalillakin täytyy nostaa rautaa hampaat irvessä. Juokseminen ja painonnosto on toki tehokasta, mutta ei lainkaan niin hauskaa kuin trampoliinilla pomppinen. Moni aikuinen on pomppinut trampoliinilla viimeksi lapsuudessaan. Esimerkiksi 90-luvulla ei oltu niin tarkkoja turvallisuusasioissa. 

Poika hyppää trampoliinilla

Hyppimässä saattoi olla koko kulmakunnan lapsikööri lelupyssyineen ja avainkaulanauhoineen. Sekaan saattoi tulla vielä kolmikymmenkiloinen noutajakin terävine kynsineen. Vahinkoja sattui; joku tippui trampoliinilta, toiselta lähti hammas, kolmas löi päänsä trampoliinin kehysrunkoon ja neljäs jäi muiden alle saaden mustelmia ja kipeän polven. Trampoliinille nouseminen näin aikuisena saattaa hieman jopa pelottaa, ja olo voi tuntua aluksi naurettavalta. Pian vauhdin hurma vie kuitenkin mennessään, ja on kiva huomata edistyvänsä koko ajan. Syke pysyy korkealla, lymfakierto vilkastuu ja kuona-aineet poistuvat, lihaskunto nousee, liikkuvuus paranee ja vähän naurattaakin. 

Puolen tunnin hyppiminen kuluttaa 200–300 kaloria, treenin tyypistä riippuen ehkä enemmänkin. Nasan mukaan trampoliinilla hyppiminen olisi jopa 70 prosenttia hölkkäämistä tehokkaampaa! 

Hyppiminen ja pomppiminen parantaa koordinaatiokykyä sekä tasapainoa. Niin lihaskunto kuin myös aerobinen kunto kasvavat vähän niin kuin huomaamatta. Pomppimisella on yllättävän paljon vaikutusta verenkierron, keuhkojen ja sydämen toimintaan. Hyppiminen vahvistaa koko kehoa, mutta erityisesti corea eli keskivartaloa. Väite perustuu sille, että juuri keskivartalossa sijaitsevat vatsalihakset ylläpitävät tasapainoa.

Hyppiminen tuntuu naurettavan helpolle, kun sitä hieman treenaa. On vaikea kuvitella suorittaneensa juuri huipputreenin, mukamas hölkkäämistä tehokkaamman. Helppouden tunne perustuu mahdollisesti siihen, että hyppymatto ottaa vastaan ison osan paineesta. Siksi pomppiminen ei tunnu niin raskaalta kuin sen pitäisi tuntua suhteessa harjoittelun tehoon, kalorinkulutukseen ja sykkeeseen.

Turvallista pomppimista

Oikealla hyppyasennolla on paljon merkitystä siihen, kuinka turvallista hyppiminen on. Jos esimerkiksi erehtyy pomppimaan selkä notkolla, saattaa rasittaa selkäänsä liikaa, mikä ei ole hyvästä. Kannattaa ottaa oikeat hyppytekniikat ja hyppyasennot haltuun heti kättelyssä, niin pienentää omaa loukkaantumisriskiään. Myös lapsille kannattaa opettaa perusteet ja korostaa, ettei esimerkiksi voltteja kannata alkaa omin päin harjoitella. Monet lapset harrastavat telinevoimistelua ja osaavat siksi tehdä taidokkaita ja turvallisia voltteja, myös trampoliinilla. Omin päin voltteja opetellessa on kuitenkin riski satuttaa itsensä.

Oikeaa hyppytekniikkaa lähdetään harjoittelemaan perushypyllä, eli pomppimalla ylös alas vartalo ja polvet suorina sekä vatsa tiukkana. Tekniikan kehittyessä voi alkaa kokeilla vaikeampia hyppyjä. Oikea laskeutumisasento on tärkeä, sillä esimerkiksi mahalleen-hypyssä tulee laskeutua juuri vatsa edellä, ei missään nimessä rintakehä edellä. Sama pätee selälleen-hyppyyn: laskeutumisen on tapahduttava selän, ei niskan varaan.

Jotta trampoliinilla hyppiminen olisi turvallista kaikille perheenjäsenille, tulee huolehtia siitä, että trampoliinia ympäröi turvaverkko, ja ettei trampoliinilla ole kuin yksi henkilö kerrallaan. Näin ehkäistään kaksi eniten vammoja aiheuttavat tapaturmat eli trampoliinilta putoaminen ja trampoliinilla törmääminen ja päällekkäin kaatuminen. Kukaan ei saa mennä myöskään trampoliinin alle, kun joku on sillä pitämässä hauskaa tai huoltamassa lihaksistoaan. Varmuuden vuoksi on hyvä sijoittaa trampoliini kauas kivistä, puista ja seinistä, ja tietenkin kiinnittää se tukevasti maahan. 

Parhaimmillaan trampoliini on koko perheen yhteinen kuntoilulaite ja viihdyke, jolle on aina jonoa. Laadukas trampoliini kestää vuodesta toiseen, ja onpa jopa säänkestäviä trampoliineja, joita ei tarvitse korjata pois pihalta talveksikaan.

Jari Petäjä

Olen kirjoittanut runoja ja pieniä tarinoita ihan pienestä asti. Mielestäni kirjoittaminen auttaa meitä ajattelemaan luovemmin, kehittää mielikuvitusta sekä ilmaisua. Vahva kirjoitustaito ja mielikuvitus ovat elintärkeitä myös ammattini kannalta. Kuitenkin hyvä muistaa ettei aina tarvitse olla runoilija tai journalisti kirjoittaakseen hyvin, harjoitus tekee mestarin.